<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><song><author>Tuntematon, Kaarlo Waismaa</author>
<lyrics>[V1]
 Sä ristin kansa, kallis kuin
 Kuninkaasikin pian
 kirkastuva olet kunniassa.
 Ja ilmestyissä Herran
 ilmestyt sinäkin jos
 kätkettynä olet voimassansa.
 Vain hetki vielä uskossa
 vaeltamista ja sitten
 ikirauhaa ja ikilepoa! Tuo
 kallis toivo elvyttävi mielen.

[V2]
 On kulta sulattava, ett'
 sulattaja sen kuvansa
 selvän siinä nähdä voisi.
 Jos liekki onkin kuuma ja
 hehkuu polttaen ei vaaraa
 siitä pienintäkään oisi.
 Kun sulattaja itse ain valvoo
 työtänsä Hän kullan
 aikanansa pois ottaa liekistä
 ja itse hetken tietää
 parahimman.

[V3]
 On kivi hiottava, mi kerran
 taivaassa on Herran
 kunniaksi säteilevä. Saa
 siinä nähdä vaivaa, saa
 siinä hioa ei iskujakaan
 ole säästettävä. Ne kivet
 taasen, joilla ei tää oo
 määränä saa koskematta
 maassa vain hiljaa levätä
 vaan myöskin osatonna
 onnestansa.

[V4]
 On oksat hennoimmatkin
 myös puhdistettava niin
 ettei voiman neste
 katoaisi. Jos veitsen
 viiltäessä ois tuska
 polttava sen Isä tekee
 vain sun parhaaksesi. Ei
 vahingoita veitsi, se
 puhdistaapi vaan saa
 satakertaisesti hedelmää
 kantamaan. Oi, mielellämme
 tuskat kestäkäämme!</lyrics>
<title>Sä ristin kansa</title>
<hymn_number>169</hymn_number>
</song>